perjantai 16. joulukuuta 2016

Tanotorven 12/2016 juttu koulustamme

Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri-ja kotiseutulehti. Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin aluella.

Hei me osataan!


Malminkartanon ala-asteen kuudesluokkalaiset kertovat toimittajalle  koulunkäynnistään


Peruskoulu on muutoksessa. Uusi opetussuunnitelma otettiin tänä syksynä käyttöön kaikissa Suomen peruskouluissa. Miten tämä näkyy Kaarelassa? Malminkartanon ala-asteella ollaan otettu muutokset innolla vastaan. Koulussa on tekemisen meininki; oppiminen on kaikkien yhteinen projekti, jossa oppilaiden erilaiset vahvuudet otetaan huomioon.

Kaikkien kouluikäisten perheiden tiedossa on, että tänä syksynä peruskouluissa on toteutettu uutta opetussuunnitelmaa. Sen myötä on tullut paljon muutoksia opetukseen. Malminkartanon ala-asteella ollaan lyhyessä ajassa saatu aikaan paljon. Käytävällä tunnin alkua odottavat oppilaat ja luokkiaan lähestyvät opettajat kohtaavat iloisesti toisensa.

Kaikesta huomaa, että oppilaiden ja opettajien välillä vallitsee luottamussuhde. Oppilaat ovat saaneet entistä enemmän vaikuttaa koulun arjen suunnitteluun ja ideointiin. Heidän toiveitaan ja ehdotuksiaan on huomioitu. Koulussa vallitsee kiireetön ja leppoisa tunnelma. Samaan aikaan kuitenkin tuntuu, että jotakin on meneillään koko ajan.

Välittäminen kunniaan

”Haluan olla rehtorina vaikuttamassa siihen, että koulu on paikka, jossa kaikilla on hyvä olla. Pidän tärkeänä, että henkilökunta koostuu aikuisista, jotka aidosti välittävät ja auttavat oppilaita, tai kollegoitaan, onnistumaan”, sanoo Malminkartanon ala-asteen rehtori Tiina Savonen. 

”Meidän koulun vahvuus on, että täällä oppilaille tehdään erilaisia oppimispolkuja.”

Rehtori kertoo, että Malminkartanon ala-aste on ollut etukenossa kohti uuttaa opetussuunnitelmaa. 

”Olemme rohkeasti lähteneet mukaan erilaisiin hankkeisiin tietämättä mihin ne johtavat. Opettajat ovat osallistuneet niihin aktiivisesti”, kertoo seitsemän vuotta koulua johtanut Savonen. 

Kaikkien etu on, että koulun ja kodin välinen yhteistyö toimii. Koulu tekee myös lähikoulujen kanssa säännöllisesti yhteistyötä. 

”Kun oppilaat ovat osallisia ja saavat vaikuttaa toimintatapoihin, niin työrauha ja yleinen ilmapiiri paranevat. Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä”, rehtori uskoo.

Oppilaat innokkaina mukana muutoksessa

”Meillä on säkkituoleja, ruotsia, yhteiskuntaoppia ja ilmiötä...” koulun kuudesluokkalaiset antavat esimerkkejä uuden opetussuunnitelman tuomista uusista tuulista. Kaikki vaikuttavat tyytyväisiltä muutoksiin, joita he ovat yhdessä saaneet toteuttaa. 

”Kouluun ei enää tilata uusia pulpetteja, vaan meille tulee jatkossa uudenlaisia työtiloja”, kertoo oppilaiden luokanvalvoja Kirsti Khoury. 

Oppiminen ei enää tapahdu vain luokkahuoneessa pulpetissa istuen. Perinteisten pulpettien lisäksi luokassa on säkkituoleja ja luokan ulkopuolella on myös pehmeitä istuimia. Siellä oppilaat voivat työskennellä esim. pienryhmätunneilla. 

”Saamme tulla tänne Mukula-tilaan vaikkapa tekemään matematiikan tehtäviä tai lukemaan kirjaa silloin kun meillä on lukupiiriä”, oppilaat kertovat. 

”Oman opettajan  pitämien oppituntien paikkoja ei ole merkitty lukujärjestykseen. Eri oppiaineita opiskellaan jaksoissa. Näin voimme integroida oppiaineita keskenään”, kuvaa Kirsti. 

Koulussa on paljon ryhmä-ja paritöitä. Yksin opiskellaan yhä vähemmän. Yhdessä oppimalla jokaisen yksilölliset vahvuudet pääsevät helpommin esille. Samalla myös saa toisilta tukea oppimisessa. Ryhmä on hyvä tuki hiljaisemmallekin oppilaalle. Ja jos toinen puhuu, niin toinen komentaa.


Oppilaat ovat osallisia ja vaikuttavat koulun toimintatapoihin

Kaikilla oppilailla on vuorotellen  mahdollisuus osallistua oppilaskunnan kokouksiin. 

”Me valitsemme joka kerta erikseen kuka menee”, kertovat kuudesluokkalaiset.  

Syksyn aikana on jo ehditty toteuttaa erilaisia ideoita. 

”Ystävänpäivänä meillä oli Hali-passit, jotka valmistimme kartongista. Keräsimme halaamalla merkintöjä passiin.”

 ”Meidän koulu on hyvä koulu. Meillä ei ole oikeastaan ollenkaan kiusaamista”, oppilaat kertovat. 

Jos jotakin kiistaa ilmenee, niin oppilaat osallistuvat niiden ratkaisemiseen. Yhtenä keinona kiusaamistilanteiden selvittämiseksi on oppilaille järjestetty VERSO-koulutus, joka on vertaissovitteluun perustuva keino riitojen ratkaisemiseksi vapaaehtoisesti. 

”Meitä on kaksi versolaista ja riitelijät. Pyrimme keskustelemalla selvittämään riidan”, sanovat kuudesluokkalaiset. 

Kuudesluokkalaisten ideoimaa on niinikään Raitaritarit-välituntivalvojat. 

”Meidät tunnistaa paidasta. Kun me ilmestymme välitunnille, niin toiset oppilaat voivat tulla kertomaan meille, jos joku kiusaa. Meitä voi olla helpompi lähestyä kuin aikuista.” 

Koulun ruokalassa kokeiltiin jonkin aikaa ideaa, jossa sai vapaasti valita pöydän. Tämäkin oli oppilaiden oma keksintö.

Vähemmän kokeita, laaja-alaisempaa oppimista

Perinteisiä läksyjä kuudesluokkalaisilla ei ole. Oppilaat saavat itse suunnitella tehtävientekoaikataulunsa. Maanantaisin läksyt tarkistetaan. Perjantaisin luokalla on ns. plussatunti,
jonka oma opettaja pitää. Se on yhdistetty läksy- ja tukiopetustunti. 
Kaikista oppiaineista ei ole koetta, vaan keskitytään oppimisprosessiin ja laaja-alaiseen osaamiseen. Joulutodistusta ei myöskään enää anneta. Sen sijaan kaikilla luokka-asteilla pidetään arviointi-ja tavoitekeskustelut.

”Monissa oppiaineissa meillä ei ole perinteisiä oppikirjoja, vaan hyödynnämme tietotekniikkaa ja sähköisiä oppimateriaaleja”, Khoury sanoo. 

Teknologia sulautetaan osaksi oppimisympäristöä ja kaikkea opetusta.  Mukavan mausteen koulutyöhön tuo muun muassa Zora-robotti, joka vierailee aika ajoin koulussa opettamassa ohjelmointia.

Ilmiöoppimista ja monilukutaitoa

Ilmiöoppimen on tullut osaksi oppimista. Käytännössä se tarkoittaa, että oppilaat oppivat hallitsemaan kokonaisuuksia.

Malminkartano-teema on esimerkki jo toteutetusta ilmiöpohjaisesta oppimisesta koulussa. Oppilaat saivat itse valita ryhmän ja lähestymistavan, tuotos ja näkökulma oli valittavissa. Tuloksena oli mm. lyhytelokuva Malminkartanosta, esitys M-junasta ja tutkimus Malminkartanon liikenteestä sekä  Malminkartano-lautapeli. 

”Tärkeää on kriittinen suhtautuminen kaikkeen”, korostaa Kirsti. ”Opettajana olen tyytyväinen, että tulee uudenlaista näkökulmaa ja toimintamalleja. Kasvatamme yhdessä lapsia tulevaisuuden ammatteihin. Tärkeää on, että nuori oppii etsimään tiedon ja oppii valikoimaan olennaista tietoa. Monilukutaito tukee tätä taitoa.”

Kun ilmiöpohjainen oppiminen on tullut pysyväksi osaksi koulunkäyntiä, sen tekeminen vaatii yhteistyötä koulun kaikkien toimijoiden kesken. Näin se myös tuottaa tuloksia. Yksintekemisen aika on ohi ja oppilaiden erilaisia vahvuuksia hyödynnetään, mikä on hieno asia.

”Oppiminen on prosessi. Jokaista lasta autetaan luottamaan omiin vahvuuksiinsa ja yhteisöönsä, jossa osallistumalla yhdessä opitaan”, rehtori Tiina Savonen kiteyttää.


Teksti Nina Eriksson
Kuvat Jauri Varvikko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti